Asunto-osakkeet ovat suomalaisten suurin sijoituskohde. Tästä sijoituskohteena olemme kuitenkin vähiten kiinnostuneita. Kasvavia hoitokuluja kiroillaan, mutta asialle ei tehdä mitään, ei edes osallistuta yhtiökokouksiin. Kyllä kannattaisi osallistua ja vaikuttaa.
Taloyhtiöiden hoitokulut olivat 2024 Helsingissä yli 1,8 miljardia € (Lähteet: Tilastokeskus, Helsingin kaupungin tietopalvelu ja Kiinteistöliitto). Koko Suomen osalta summa ylittää 4 miljardia. Nämä luvut muodostavat perustan, jonka pohjalta voimme aloittaa säästöjen hakemisen. Nämä säästöt kolahtavat suoraan asunto-osakkeen omistajien kukkaroon. Välillisesti tällä on myös vaikutusta vuokralla asuviin, sillä hoitokuluissa saavutetut säästöt keventävät vuokrien korotuspaineita.
Itse olen toiminut pitkään Helsingin kantakaupungissa sijaitsevan kerrostaloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Eläkkeelle jäätyäni minulla on ollut aikaa paneutua taloomme ja sen toimintaan syvällisemmin. Tutuiksi ovat tulleet hallinto mukaan lukien talous, rakennus, sen toiminnot ja niin edelleen. Nyt uskallan väittää, että tunnen talomme toimintoineen jo varsin hyvin!
Tältä pohjalta asetin tavoitteeksi vuonna 2020 aloittaa systemaattisen säästöjen hakemisen. Tavoite on onnistunut hyvin, koska emme korottaneet hoitovastiketta vuodelle 2024 ja jätimme myös perimättä yhden kuukauden hoitovastikkeen. Kulujen kasvun tuntuvaa torjuntaa saavutimme myös lämmityksen, sähkön ja veden kulutuksesta.
Hoitovastikkeista säästöä syntyi 12,5 %. Jos tätä lukua vertaa koko Suomen hoitovastikkeisiin, niin totean, että sieltä olisi saavutettavissa, pienillä investoineilla, noin
500 miljoonan euron säästöt.
Aikeeni on jatkaa blogikirjotuksia taloyhtiön toiminnasta, niin että seuraavaksi kirjoitan aiheesta “Kenen tehtävä on etsiä säästöjä asunto-osakeyhtiössä?”
Views: 312